Ilkka-Pohjalainen päätti pääkirjoituksessaan 2.6. esittää vielä näkökulman, missä Seinäjoella valtuustossa vuosi sitten nähty ala-arvoinen näytelmä vegaanisen kouluruuan vastustamisesta olikin vastuullista valmistelua, mutta halu tarjota nuorisovaltuuston toiveen mukaisesti kouluruokaa myös vegaaneille oli asian ideologisointia.

Ideologiaa ei tietenkään nähdä sekasyöjien ruokavaliossa, joten pääkirjoituksella lehti ainoastaan osoittaa, mihin suuntaan se haluaa kumartaa ja minkä puolen se asiassa haluaa ottaa. Linja näyttää siis olevan vegaaniruokaa karsastava.

Kun perusteita kirjoitukselle on pitänyt hakea 70 vuoden takaa maksuttoman kouluruokailun aloittamisesta, niin ollaan jo melko kaukana nykypäivän elämästä. Jotenkin myös unohtuu se, että tuohon aikaan kouluruoka oli huomattavasti enemmän kasvispainotteista kuin nykyään.

Tuohon kasvisruuan määrään palaaminen olisi huomattavasti radikaalimpaa kuin vegaanisen ruuan tarjoaminen liharuuan rinnalla. Lihan määrä kouluruuassa kasvoi nykymittoihin vasta 90-luvulla.

Kouluruokailua ovat vuosien saatossa ohjanneet monet asiat. Kuten pääkirjoituksessakin todetaan, ravitsemuksen lisäksi kouluruokaan liittyvät eettiset, terveydelliset ja uskonnolliset kysymykset, ilmastoa unohtamatta.

Tänä päivänä erilaiset ruokavaliot ovat ammattikeittiöiden arkipäivää, mutta jostain syystä I-P pääkirjoituksessaan vihjaa eettisiin ja ilmastonäkökulmiin pohjautuvan ruokavalion olevan pelkkä ideologinen kustannustekijä. Samaan aikaan kuitenkin aloitteen pitkittynyt käsittely aiheutti vuoden vegaaniruokatarjoilua huomattavasti suuremmat kustannukset kaupunginvaltuuston kasvaneina kokouspalkkioina. Tämä ei tietenkään ollut ongelma aloitetta vastustaneille valtuutetuille.

Vegaaniruokaesitys ei muuttunut vuodessa oikeastaan ollenkaan ja esitetyt summatkin pysyivät samana, joten lehden väite siitä, että vastuulliset valtuutetut halusivat vain vielä punnita asiaa, ei ihan pidä paikkaansa.

Isossa osaa Suomen kunnista vastaava päätös on tehty viranhaltijatasolla, eihän tämän mittaluokan asioita yleensä ole tarpeen valtuuston näin perusteellisesti käsitellä. Suurin syy taisi olla yllättävä paniikki lähestyvistä kuntavaaleista, kun yksi ryhmä lähtikin asiaa vastustamaan. Valtuustossa tuolloin kuullut puheenvuorot eivät viitanneet siihen, että asia halutaan valmistella huolella vaan kasvispainotteiset ruokavaliot lähinnä lytättiin.

Kannattaa myös huomata, että asiaa ei vastustettu vielä kaupunginhallituksessa millään tavalla. Lisäksi kirjoituksessa unohtuu, että meille vanhemmille vuosi voi olla lyhyt aika, mutta usealle vegaaninuorelle päätös tarkoitti omien eväiden syömistä koulussa edelleen. Jälleen ainakin vuotta lisää, ilman tietoa siitä, milloin mahdollisesti saisi koulussa oman ruokavalionsa mukaista lämmintä ruokaa.

Onneksi vuodessa valtuustossa asenteet kuitenkin olivat muuttuneet ja nyt lähes kaikkien puolueiden puheissa korostui suvaitsevaisuus ja ymmärrys siitä, että kaikki eivät halua syödä eläinperäistä ravintoa.

Vegaaninuori ei muuta ruokailutottumuksiaan perussuomalaisten identiteettipoliittisen sirkuksen eikä kulttuurisotaa lietsovan pääkirjoituksen vuoksi.

Pääkirjoituksen lopussa lehti vielä onnistuu syyttämään vuoden takaisen päätöksen ihmettelijöitä siitä, että kaupunki nähdään takapajuisena.

Suosittelemme tutustumaan asiasta käytyyn keskusteluun valtakunnallisesti ja miten tähän reagoitiin somessa ja perinteisessä mediassa. Siihen miten Seinäjoki nähdään voimme itse vaikuttaa ja maakunnan medialla on siinä iso rooli. Nyt lehti onnistui vielä kerran lyömään tekstissä muutosta haluavia nuoriakin. Ei siis todellakaan kannata ihmetellä nuorten pakoa ja heidän asenteitaan maakuntaa kohtaan.

Tuomas Ojajärvi (vihr.)

kaupunginvaltuutettu

Taavi Horila

varapuheenjohtaja

Seinäjoen vihreät

Jami Haavisto

puheenjohtaja

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto