- Lapset ja nuoret ensin
Lähdin politiikkaan 2010-luvun alussa, kun omat lapset olivat pieniä. Halusin, että kaikissa päätöksissä otettaisiin paremmin huomioon lapset ja nuoret sekä tehtäisiin vaikutusarvoinnit päätöksistä. Olen aina halunnut tehdä politiikkaa, jossa lapsillemme jätetään maailma ja Suomi paremmassa kunnossa kuin me olemme sen saaneet.
Tämän asian puolustaminen ei ole politiikkavuosieni aikana muuttunut, sillä mikään ei näytä olevan niin helppoa, kuin leikata lastemme tulevaisuudesta. Ja vaikka omat lapset ovat jo kasvaneet teini-ikään ja varhaisaikuisiksi, niin haluan edelleen olla valtuustossa päättäjiä, joka asettaa lapset ja nuoret aina päätöksissä etusijalle.
Tämän päivän päätökset vaikuttavat eniten juuri lapsiin ja nuoriin sekä tuleviin sukupolviin, joten lasten ja nuorten ääni on kuuluttava ja näyttävä päätöksenteossa.
Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on myös parasta ennaltaehkäisevää työtä ja sillä on todella iso merkitys myös talouspolitiikkaan pitkässä juoksussa.
- Rohkeampaa kaupunkipolitiikkaa
Seinäjoki on nopeasti kasvava kaupunki. Kasvu näkyy etenkin kantakaupungin asukasmäärissä, kun jo neljännes koko Etelä-Pohjanmaan asukkaista eli lähes 50 000 ihmistä asuu viiden kilometrin säteellä Seinäjoen keskustasta. Seinäjoen asukkaista tämä on noin 75% ja tämä on myös alue, joka kasvaa edelleen kovinta vauhtia.
Vaikka Seinäjoki on kaupungistunut väkimäärältään, ei kasvu ole aina näkynyt kaupungin päätöksenteossa. Kaupungistumista on jarrutettu eri syistä vuosikymmeniä ja edelleen liian usein törmää näkemyksiin, joiden mukaan rohkeammat ja kaupungistumista nopeammin eteenpäin vievät toimet eivät sovi maaseutukaupunkiin.
Rohkeamman kaupunkipolitiikan pitäisi näkyä etenkin keskustan kehittämisessä. Jos keskitytään lillukanvarsiin, kuten maksuttomaan pysäköintiin tai kattojen muotoihin, kokonaiskuva unohtuu. Keskustan ongelma on, että maailman muuttumiseen ei ole reagoitu vahvalla kaupunkipolitiikalla riittävän ajoissa.
Rohkeampi kaupunkipolitiikka suosii tiivistä rakentamista, lähipalveluja, monipuolista kaupunkikulttuuria sekä ympärivuotisia tapahtumia, joita myös keskustan yrittäjät ovat toivoneet.
Kaupunkipolitiikalla on iso merkitys myös tulevaisuuden työntekijöiden houkuttelemisessa. Erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakouluun seudun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halua jäädä alueelle opintojen jälkeen vähentää elävän, moniarvoisen kaupunkikulttuurin puute. Seinäjoen kehitys vaarantuu, jos se ei pysty kilpailemaan osaajista muiden kaupunkien kanssa.
Rohkeampi kaupunkipolitiikka on liikennepolitiikkaa, jossa kehitetään vahvempaa liikkumisen ja liikenteen monimuotoisuutta yksityisautoilun ohella. Monimuotoinen liikennepolitiikka ei ole pois autoilijoilta vaan antaa oikeastaan jopa enemmän tilaa, kun useampi valitsee oman auton sijaan toisen liikkumistavan.
- Elinvoima ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä
Elinvoimaisessa ja hyvinvoivassa kaupungissa, jossa arvostetaan monimuotoisuutta, viihtyvät niin asukkaat kuin yritykset. Seinäjoella on syytä ylpeyteen, koska se on vuodesta toiseen Suomen vetovoimaisin paikka yrityksille. EK:n mukaan yksi yrittäjyysystävällisen kaupungin kriteereistä on yritysten kokemus siitä, että yrityksille suunnatut palvelut kohdentuvat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta yrityskoosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.Tässäkin Seinäjoki loistaa. Suomen yrittäjien kuntavaaliohjelmasta löytyy otsikko: Työ seuraa osaavia tekijöitä ja viihtyisiä paikkakuntia. On vaikea kuvitella, että pahoinvoiva paikkakunta voisi olla viihtyisä.
Kuntaliitossa taas sosiaalisesti kestävän hyvinvoinnin kivijalkoja määritettäessä todetaan, että ihmisten tarpeet, toiveet, tavoitteet, mahdollisuudet, rajoitteet, kyvyt, osaamiset, taustat jne. vaihtelevat suuresti ja on jo taloudellisestikin järkevää huomioida tällaisia asioita päätöksenteossa ja palvelujen suunnittelussa. Tavoitteena tulisi olla kaupunki, jossa kaikkien on turvallista omana itsenään. Yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla on merkittäviä yhteyksiä kuntalaisten hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä kunnan elinvoimaan.
- Tutkittuun tietoon pohjautuvaa ja tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa.
Päätösten pitäisi aina pohjautua tutkittuun tietoon eikä eturyhmien intresseihin tai omaan mutuiluun.
Monet suuret haasteet joita kohtaamme tänään olisi voitu ehkäistä tietoon pohjautuvalla ja tulevaisuuteen katsovalla päätöksenteolla. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaarallisuus ja väestön ikääntymiseen liittyvät suuret kustannuspaineet ovat olleet tiedossa hyvin pitkään.
Jos asiantuntijoita oltaisiin kuunneltu, olisimme varautuneet näihin hyvissä ajoin ja ennakoimalla ehkäisseet ongelmia. On aika olla kaukaa viisas ja tehdä tietoperustaisia kestäviä päätöksiä, jotka ehkäisevät tulevaisuuden ongelmia ja rakentavat vankan pohjan tulevien sukupolvien hyvinvoinnille.
Politiikassa on luovuttava pikavoittojen hakemisesta, koska ne useimmiten tulevat hyvin kalliiksi pitkällä aikavälillä.