Seinäjoki on nopeasti kasvava kaupunki. Kasvu näkyy etenkin kantakaupungin asukasmäärissä, kun jo neljännes koko Etelä-Pohjanmaan asukkaista eli lähes 50 000 ihmistä asuu viiden kilometrin säteellä Seinäjoen keskustasta. Seinäjoen asukkaista tämä on noin 75% ja tämä on myös alue, joka kasvaa edelleen kovinta vauhtia.
Vaikka Seinäjoki on kaupungistunut väkimäärältään, ei kasvu ole aina näkynyt kaupungin päätöksenteossa. Kaupungistumista on jarrutettu eri syistä vuosikymmeniä ja edelleen liian usein törmää näkemyksiin, joiden mukaan rohkeammat ja kaupungistumista nopeammin eteenpäin vievät toimet eivät sovi maaseutukaupunkiin.
Seinäjokeen liittyy edelleen myös maaseutumaisuus, mutta se näkyy enemmän liitoskuntien alueilla eikä kantakaupungissa. Näitä erilaisia alueita ei saa asettaa vastakkain, mutta maaseutumaisten reuna-alueiden ei myöskään saisi estää kaupungistumista alueella jossa suurin osa ihmisistä asuu. Rohkeamman kaupunkipolitiikan puute on yksi Seinäjoen kehittymisen este.
Rohkeamman kaupunkipolitiikan pitäisi näkyä etenkin keskustan kehittämisessä. Jos keskitytään lillukanvarsiin, kuten maksuttomaan pysäköintiin tai kattojen muotoihin, kokonaiskuva unohtuu. Keskustan ongelma on, että maailman muuttumiseen ei ole reagoitu vahvalla kaupunkipolitiikalla riittävän ajoissa.
Rohkeampi kaupunkipolitiikka suosii tiivistä rakentamista, lähipalveluja, monipuolista kaupunkikulttuuria sekä ympärivuotisia tapahtumia, joita myös keskustan yrittäjät ovat toivoneet.
Kaupunkipolitiikalla on iso merkitys myös tulevaisuuden työntekijöiden houkuttelemisessa. Erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakouluun seudun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halua jäädä alueelle opintojen jälkeen vähentää elävän, moniarvoisen kaupunkikulttuurin puute. Seinäjoen kehitys vaarantuu, jos se ei pysty kilpailemaan osaajista muiden kaupunkien kanssa.
Rohkeampi kaupunkipolitiikka on liikennepolitiikkaa, jossa kehitetään vahvempaa liikkumisen ja liikenteen monimuotoisuutta yksityisautoilun ohella. Monimuotoinen liikennepolitiikka ei ole pois autoilijoilta vaan antaa oikeastaan jopa enemmän tilaa, kun useampi valitsee oman auton sijaan toisen liikkumistavan.
Kevyen liikenteen vaarallisuus ja heikko julkinen liikenne ihmetyttää etenkin isommista kaupungeista Seinäjoelle muuttavia ja he usein asettavat nämä vaihtoehdot oman auton edelle. Monimuotoiset liikenneratkaisut ja toimiva julkinen liikenne toimii siis myös vetovoimatekijänä.
Kaupungin viranhaltijoilta ja kaavoittajilta toki tulee myös todella rohkeitakin esityksiä, mutta päättäjien fokus ja visio eivät usein ole riittävän kauaskatsovia. Nyt tehtävät päätökset näkyvät vasta vuosien kuluttua, ja jos emme reagoi maailman muuttumiseen nyt, niin olemme auttamattomasti myöhässä. Meillä on jo nyt paljon kirittävää, joten rohkeampaa kaupunkipolitiikkaa Seinäjoella tarvitaan nyt.