Laki kertoo liikenteen näkökulmasta muun muassa seuraavaa:

5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

• turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;
• liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

39 § Yleiskaavan sisältövaatimukset

• yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
• olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
• mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
• mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
• ympäristöhaittojen vähentäminen;

15 a § Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja sen tavoitteet

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää ottamalla erityisesti huomioon:

• liikenteen, maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan vuorovaikutus ja toimintojen synnyttämä nykyinen ja tuleva liikennetarve;
• eri ihmisryhmien liikkumistarpeet ja matkaketjujen toimivuus;
• liikenteen turvallisuus;
• liikenteen ympäristöhaittojen ennalta ehkäiseminen ja vähentäminen;
• liikennejärjestelmän energiatehokkuus;

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet pyrkivät myös siihen, että alueidenkäyttö tukee siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, talouteen ja energiavarmuuteen. Liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne ovatkin ratkaisevassa roolissa päästöjen vähentämisessä.

Yllämainittujen esimerkkien näkökulmasta on perusteltua kysyä, onko Seinäjoki panostanut tarpeeksi julkisen liikenteen kehittämiseksi lain ja alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta? Entä onko visio julkisen liikenteen merkityksestä Seinöjoella 10-20 vuoden kuluttua selkeä?

Arviolta jo 25% kotitalouksista Seinäjoella on autottomia. Autottomien kotitalouksien määrä on myös kasvamassa. On siis kysyttävä, kuinka Seinäjoki palvelee autottomien kotitalouksien ja kortittomien kuntalaisten liikkumista ilman kunnollista julkista liikennettä nyt ja tulevaisuudessa?

Seinäjoella on myös laajaa poliittista tahtoa liitoskuntien vetovoiman lisäämiseen. Toimivalla julkisella liikenteellä mahdollistetaan asuminen myös kauempana keskustan palveluista, ja sen avulla voidaan nostaa liitoskuntien vetovoimaa perheellisen keskuudessa. 

Lisääntyvä yksityisautoilun määrä lisää vaateita myös monenlaisille kalliille liikenneinfran rakentamiselle, joka samalla vie tilaa esimerkiksi harrastuspaikoilta ja lähiluonnolta. Yksityisautoilun lisääntyminen on myös iso kansanterveydellinen riski, sillä liikkumattomuuden hintalappu on jo joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Paikkakunnilla, joissa on toimiva julkinen liikenne, myös nuoret ovat tutkimusten mukaan parempikuntoisia, kun hyötyliikuntaa syntyy enemmän kuin paikkakunnilla, jossa nuoret liikkuvat enemmän mm. mopoilla ja mopoautoilla.

Paras keino vähentää painetta yksityisautoilta, parantaa liikenneturvallisuutta ja samalla lisätä ennaltaehkäiseviä terveystoimia kuntalaisille on kehittää toimiva julkinen liikenne kaupunkiin. Kaupungin kasvuvauhtiin nähden julkisen liikenteen kehittyminen laahaa jäljessä. Asukkaiden on vaikea tottua käyttäjiksi, kun julkinen liikenne ei ole riittävän luotettavaa, vaan aikataulut saattavat vaihtua kausittain. Tähän mennessä tehdyt julkisen liikenteen kokeilut, kuten iltaliikennekokeilu, ovat olleet liian lyhyitä kunnollisten arviointien tekemiselle.   

Julkinen liikenne ei synny hetkessä vaan siihen tulee myös opettaa kuntalaiset nuoresta pitäen. Tämä vaatii perusteellista suunnitelmaa julkisen liikenteen pitkäaikaiseksi kehittämiseksi ja rohkeita panostuksia siihen.

Ylläoleviin perusteluihin pohjautuen esitämme, että Seinäjoen kaupunki teettää laajan ja yksityiskohtaisen suunnitelman julkisen liikenteen kehittämiseksi. Suunnitelmasta tulisi käydä ilmi vähintään seuraavat asiat: 

1. Julkisen liikenteen hyödyt taloudellisesti (sekä kunnalle että yksilölle)
2. Julkisen liikenteen merkitys Seinäjoella 10-20 vuoden kuluttua
3. Miten lisätä käyttömääriä ja opettaa lapset jo nuorena julkisen liikenteen käyttäjiksi
4. Toimivan julkisen liikenteen merkitys liikenneinfran hankkeille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
5. Terveysvaikutukset
6. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 

Vihreä valtuustoryhmä
Tuomas Ojajärvi
Laura Ala-Kokko
Mikko Muilu